DON'T REGRET, JUST LEARN AND GROW

Moikka ! Ehdinpä pikaisesti raapustaa hieman postausta ennen kuin Sami heräilee, ja suuntaan treenaamaan.

Olen viettänyt suht' rentoa ja rentouttavaa viikonloppua, mutta jälleen pari vapaapäivää tuntuvat todella lyhyeltä ajalta. Onneksi montaa päivää viikonlopun päätteeksi ei tarvitse tsempata, ennenkuin on tiedossa mökkeilyä pariksi päiväksi perheen kesken. Suunnitteilla lähiviikoille on myös reissu Viitasaarelle. Olen kaivannut niitä maisemia ja kaikkea sitä rauhaa, kera tietoisuuden siitä, ettei ole kiire mihinkään !

Piipahdin keskiviikkona marsujen kanssa eläinlääkärissä ja toivotusti käteen napsahtivat terveen paperit kaksinkertaisena. Sairaskertomukseen jätettiin kuitenkin pieni vara siitä, mikäli hengitysäänet muuttuisivat, olisi tultava takaisin. Tuntuu helpottavalta, että aamuisin voi nukkua kellon soittoon asti heräämättä siihen, että joku hengittää niin äänekkäästi, että jo pelkän puolesta pelkäämisen ja stressin vuoksi on mahdotonta nukahtaa uudelleen. Sinnittelin miltei kuukauden kuunnellen erinäisiä vaihtelevia hengitysääniä, joten väistämättä oleskeluni kotona on vielä korvat pystyssä päivystämistä, mutta päivä päivältä vain paremmin olen saanut itseäni irti ajatuksesta, että hengitystieinfektio palaisi takaisin. Eilen huokaisin syvään helpotuksesta, kun pieni Into-Elmeri levittäytyi sohvalle viereeni sammakkopötkötykseen, ja veteli tasaisesti hengitellen sikeää untaan 

Olen käynyt ahkerasti viikoittain vuokraponillani ja yhteistyö vain paranee entisestää. Kirjoitan aiheesta täpinöissäni siksi, että viimeksi perjantaina käydessäni en olisi voinut olla ponista ylpeämpi ! Alla vapaapäiviä ja odotettavissa vauhdikasta menoa, mutta muutaman mörön selätettyään poni toimi täydellisesti ja teki moitteetta kaiken sen, mitä siltä vaadittiin. Olen alusta asti ihaillut sen työmotivaatiota.

 Odottelen malttamattomana Unskin saapumista Ylöjärvelle laiduntamaan. Katsellen kesää eteenpäin, tuntuu jäljellä oleva aika todella lyhyeltä, eikä olisi valmis hukkaamaan päivääkään. Hypin paikallani malttamattomana hokien "tule jo kotiin, tule jo kotiin..." :-D Ja joo, myönnettäköön, että pommitin postauksen valmiiksi saatuani Rosaa viestillä "joko Unski tulee pian kotiin?" :-D

Heppatyttö henkeen ja vereen kiittää ja kuittaa, nauttikaa täysillä ensi viikon helteistä ! Palataan asiaan, kun jälleen kotiudun 

  13312783_1638574079698351_3418674587499478967_n

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttiboxini on avoin kaikille näkemyksille. Kiitos, että lähetit rakentavan kommentin.

Vastaan Sinulle mahdollisimman pian !